torstai 26. helmikuuta 2015

Päältä kaunis



Itäharjulla lähellä Kupittaan asemaa katse kiinnittyy laatikkoon, jossa on hienosti harmaan eri sävyjä parhaaseen fifty shades of grey -tyyliin. Laatikko on  Tyksin lääkehuoltorakennus, joka valmistui vuonna 2102. Kesällä 2014 rakennuksen kylmätiloissa paljastui rakennusvirhe, minkä seurauksena viileässä säilytettävät lääkkeet on siirretty U-sairaalaan ja pari vuotta vanhaa rakennusta kuivataan ja korjataan parhaillaan. Rakennuksen kylmätilat on otettu pois käytöstä, koska kylmätiloista on valunut kondenssivesiä lattiakerrokseen. Tarkoitus on kuitenkin, että sairaanhoitopiirin lääkehuolto hoidettaisiin täältä käsin, rakennuksessa on laboratorio ja lääkeainevarasto.


Lääkehuoltorakennus, yksityiskohta
Tyylikkään rakennuksen julkisivun on suunnitellut turkulaisen Arkkitehtitoimisto Siggen rakennusmestari Reijo Suomi. Julkisivu koostuu lasilevyistä, joissa on kuvattuna lääketieteen historiaan liittyviä hahmoja. Keskellä on lääketieteen (ja lääkärinvalan) isä Hippokrates, oikeassa laidassa on terveyden ja puhtauden jumalatar Hygieia ja yläosan parrakas hahmo on Claudios Galenos, lääkäri myöhäisantiikin ajalta. Alareunan alaston ihmishahmo kuvaa ihmisen verenkiertoa. Galenosta pidetään lääkkeenvalmistustaidon esikuvana, ja siksi hän soveltuu erinomaisen hyvin lääkehuoltorakennuksen julkisivua koristamaan. Termi "galeeninen lääke" on edelleen käytössä. Galeeniset lääkkeet ovat eri lääkekasveista uuttamalla valmistettuja lääkkeitä. Ja lääkäreille Galenos on tuttu nimi, Galenoksen nimeä kantava kirja oli lääketieteellisten tiedekuntien pääsykoekirjana vuoteen 2011 asti. Lasilevyt ovat silkkipainettua lasia, joka on aina karkaistua turvalasia. Talon lasisen julkisivun alla on sekä umpiseinää että ikkunoita tavalliseen tapaan, talosta näkee ulos, mutta sinne ei näe sisälle. Lehtitiedon mukaan rakennus on myös nollaenergiatalo eli se tuottaa yhtä paljon energiaa kuin kuluttaa.

Lääkehuoltorakennus

Arkkitehtitoimisto Sigge vastasi rakennuksen arkkitehtisuunnittelusta pääarkkitehtina toimiston toimitusjohtaja Pekka Mäki. Rakennuksen kerrosala on noin 5 300 neliömetriä, ja sen rakentamiskustannukset olivat noin 25 miljoonaa euroa.



sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Runosmäen nähtävyyksiä - Pirunpelto

Muinaisjärven rannalla


Eipä arvaa retkeilijä kulkevansa rantakivikossa, kun ei vesi enää huuhtele varpaita täällä Nunnavuoren Pirunpellossa. Toista oli Ancylusjärven aikaan noin 7 500 vuotta sitten. Vaikuttava näky kivipelto on edelleen aivan asutuksen tuntumassa Nunnavuoren kuntoradan sisäpuolelle jäävällä metsäalueella. Ja paitsi vaikuttava, niin alue on myös suojeltu: Pirunpelto on ollut luonnonsuojelualuetta vuodesta 1983 lukien, joten kiviä ei saa siirrellä eikä puita katkoa. Kivikkoisilla alueilla tuppaa olemaan käärmeitä, täällä en ole nähnyt niitä kuitenkaan koskaan. Sen sijaan kuntoradalla olin kerran saada sätkyn, kun keskellä kuntorataa kiemurteli käärme.

Nunnavuoren metsikkö on oivaa aloittelevan kätköilijän maastoa. Tänne on piilotettu monia kätköjä, joita voi rauhassa etsiä, eivätkä jästit häiritse. Yksi suosikkikätköistäni on lähellä Pirunpeltoa, mutta kuitenkin luonnonsuojelualueen ulkopuolella. Kätkön nimi Ancylus Beach sai selvittämään, millaisesta biitsistä oikein on kyse.





perjantai 20. helmikuuta 2015

Työmatkalla


Montlai matkaa olen tähän mennessä tehnyt, mutta tämä reitti on tullut erityisen tutuksi kymmenen vuoden ajalta. Ajelen päivittäin Saaristotietä pitkin Turusta Paraisille, matkaa tulee yhteen suuntaan noin 27 kilometriä. Ja iltapäivällä tietysti toiseen suuntaan, istun auton ratissa reilut 50 km päivässä kesät, talvet. Tulee siinä maisemat tutuiksi.



Sillan Kaarinan puolella


Kirjalansalmen silta - Rävsundsbron

Matkallani ylitän Kirjalansalmen sillan. Silta on valmistunut vuonna 1963 ja se alkaa olla teknisen käyttöikänsä ehtoopuolella. Suunnitelman mukaan se korvataan uudella sillalla 10 - 15 vuoden kuluessa. Kirjalansalmen sillalla on ollut sisarsilta, oletettavasti Viitasaarella, mutta sieltä silta on jo purettu. Kirjalansalmen sillalle on annettu talvella 2015 raskaan liikenteen rajoitus, vähimmäisetäisyyden raskaan liikenteen ajoneuvojen välillä tulee olla 60 metriä. Jossain vaiheessa ehkä myös alennetaan sillan nopeusrajoitusta, mutta nyt se on vielä 80 km/h.

Kirjalansalmen silta on näyttävä, niinpä se on esittänyt muun muassa yhdessä Vares-elokuvassa Ruissaloon johtavaa siltaa. Sillalta avautuu ensimmäistä kertaa mantereelta tultaessa hieno näkymä "merelle" eli Kirjalansalmelle. Tästä alkaa myös  "saaristo", Paraisilla ei ole maarajaa mantereelle, vaan se on täysin veden ympäröimä.

Lapsellisena ihmisenä näen sieluni silmin ketun jäätä ylittämässä, salmen nimi on ruotsiksi Rävsundet ja joululaulussa lauletaan "räven raskar över isen". Salmi ei kaikkina talvina välttämättä edes mene jäähän, mutta mielikuvitus avuksi, ja niin voi työmatkalainen autonsa ikkunasta nähdä pienen ketun sujahtavan rantakaislikkoon.

Saaristosta kertovat myös Saaristotiellä olevat kummelit, suurin ja kaunein kummeli on sijoitettu Paraisten ensimmäiseen kiertoliittymään Kaarinasta päin tultaessa.